maanantai 9. maaliskuuta 2020

Uusi sukupolvi tekee hiljaista paluuta juurilleen

Viinimaailmassa 80- ja 90-luvuilla tuottajat ympäri maailmaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, repivät vanhat alkuperäislajikkeet tarhoistaan ja istuttivat tilalle kansainvälisiä lajikkeita. Satoa ja sitä kautta tuotantoa tasapäistettiin uusilla tekniikoilla ja uudella teknologialla niin tarhoilla kuin kellarissa.

Vierailin muutama vuosi sitten Piemontessa tapaamassa alueen parhaita tuottajia. 2010-luvun trendi oli selkeä. Kiinnostus ja sitä myötä paluu isoisien aikaisiin lajikkeisiin ja tekniikoihin oli herännyt uudessa sukupolvessa. Piemonten Barolo-tuotannossa yleistyneet ranskalaisesta tammesta tehdyt 225-litraiset barriquet oli korvattu slavonialaisesta tammesta valmistetuilla suuremmille tynnyreillä, samanlaisilla, joita viinintekijän isoisä oli käyttänyt aikanaan. Alkuperäislajikkeet, kuten arneis, freisa ja favorita olivat löytäneet tiensä viinintekijöiden tarhoihin ja kellareihin.

Samanlainen paluu juurille näkyy myös ravintoloiden ruokatuotteessa. Lisäarvoa tuodaan asiakkaalle sillä, että osataan kertoa, kuka lähialueen viljelijöistä on lautasella olevan porkkanan kasvattanut tai minkä nimisen lehmän maidosta juusto on valmistettu. Jos listalta löytyy hanhenmaksaa tai tonnikalaa, on ravintoloitsijan valmistauduttava vastaamaan, onko tarjolla epäeettistä lihaa tai kestämättömästi kalastettua raaka-ainetta. Ravintoloitsija saattaa joutua myös pohtimaan voiko ravintola tinkiä laadusta eettisyyden kustannuksella?

Puijon Torniravintolassa olemme halunneet kunnioittaa vuoden 1963 henkeä.

Lähellä tuotettu raaka-aine tai alkuperälleen uskollinen viini on nykypäivän kuluttajalle mielenkiintoisempi vaihtoehto kuin tehotuotettu vastaava. Tällöin ruokailuun liittyy myös tarinallisuus. Ravintolatoimijoiden on palattava vanhaan malliin ja tutustuttava raaka-aineidensa tuottajiin. Tämä pakollinen vuorovaikutus ja ketju pellolta pöytään on pelkästään hyvästä ja palvelee sekä tuottajaa, ravintolaa, että ennen kaikkea sitä tärkeintä, asiakasta.

Puijon Torniravintolassa olemme ottaneet selätettäväksi suuren haasteen. Tavoitteenamme on tarjota 100% lähiruokaa vuoden loppuun mennessä. Torniravintolassa siis syödään ruokaa, jonka vieraamme voi nähdä kasvavan Torniravintolan ikkunasta. Ravintola Mustan Lampaan katto muuttuu kasvukaudella vehreäksi keitaaksi, jonka kasvatuslaatikoista saamme todellista lähiraaka-ainetta lautaselle. Ja vieläpä kokkien itsensä kasvattamana. Talk about lähiruoka!

Kuopion maukkaimpia elämyksiä toivottaen,
Toomas Tuovinen, juurilleen palannut myyntipäällikkö

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Isä Camillo täytti 20 vuotta



Isä Camillossa juhlitaan tänä vuonna 20. syntymäpäivää. Avasimme ovemme aprillipäivänä 1.4.1998 klo 19.00

Isä Camillo syntyi alunperin Kari Hartikaisen ajatuksesta. Hän työskenteli tuolloin OK PeeÄssällä, ja pitkän uran aikana oli herännyt ajatus omasta, persoonallisesta ruokaravintolasta. Kari rupesi leikkimään ajatuksella yhdessä työkaverinsa, keittiömestari Allen Stanleyn kanssa. Kuopiossa ei 90-luvun lopussa oltu perustettu uusia ruokaravintoloita pitkään aikaan, ja kysyntää ravintolalle oli.

Suunnitelma nytkähti eteenpäin, kun Karin judokaveri Taisto Kuusela ehdotti Karille yhteistyötä. Hän voisi ostaa yrityksensä Kallax Oy:n lukuun entisen Suomen Pankin kiinteistön Snellmaninpuiston laidalta, jos Kari vuokraisi siitä alakerran tilat ravintolaksi. Kari innostui ajatuksesta, ja pyysi yritykseen mukaan myös silloin Osuuskaupalla työskennelleet Simo Koslosen ja Erkka Isotalon. Koska ravintolan rakentaminen on kallista puuhaa, tarvittiin osakkaita vielä yksi lisää. Mukaan pyydettiin Erkan ystävä Tasse Laukkarinen, joka tuolloin oli palaamassa ravintolapäällikön töistä Pekingistä Suomeen.

Tällä porukalla allekirjoitettiin vuokrasopimus, ja ruvettiin suunnittelemaan ravintolaa. Yritys rekisteröitiin Kaupparekisteriin 29.11.1997 nimellä Kuopion Ravintolamestarit Oy. Syksyn 1997 aikana mietittiin liikeideaa, suunniteltiin ruokalistaa ja keksittiin nimi ravintolalle. Nimeksi haluttiin joku konkreettinen henkilö, joka ei aiheuttaisi asiakkaissa ainakaan negatiivisia mielikuvia. Hahmoa haluttiin käyttää myös markkinoinnissa. Nimeä mietittiin useana iltana Karin kotona Kivenkulmantiellä, mutta sopivaa ehdokasta ei meinannut löytyä. Tavoite oli myös, että nimi viittaisi jollain tavoin Välimerelle, koska tulevan ravintolan makumaailma haluttiin tuoda sieltä. Lopulta keksittiin Don Camillon hahmo ja nimi, ja valinta tuntui selvältä. Ravintolan logo, ruokalistan ulkoasu ja muu graafinen ilme tilattiin graafikko Arto Nyyssöseltä. Sisustussuunnittelijaksi palkattiin Jouni Löhönen Media Interiors Oy:sta.

Remontti alkoi 1.1.1998.


Kari, Erkka, Simo ja Tasse olivat koko rakennustöiden ajan mukana rakentamassa ravintolaa. Rakennustöiden pääurakoitsija oli SMV-Rakennus Oy. Kolme kuukautta kestäneen perusteellisen purku- ja rakennustyön jälkeen Isä Camillo avasi ovensa 1.4.1998 klo 19.00.

Isä Camillo oli menestys heti ensimmäisestä illasta lähtien. Asiakkaita tuli jatkuvana virtana,ja varausten hallinnassa oli tekemistä. Varauskirjaksi varattu vihko osoittautui liian pieneksi ja epävarmaksi, joten kirjapainosta tilattiin iso painettu varauskirja. Henkilökuntaa jouduttiin myös palkkaamaan lisää heti aloituksen jälkeen, koska alunperin ravintolaan palkatut 20 työntekijää eivät ehtineet palvella kaikkia vieraita. Ensimmäisen vuoden työntekijöitä on onneksemme edelleen töissä ja vaihtuvuus onkin ollut ihailtavan pientä. Koko ravintolan olemassaolon mahdollistaa tunnelman luova ja ihana henkilökunta!

Ensimmäisen vuoden aikana Isä Camillosta myytiin yli 120 000 tuhatta annosta, ja yli 15 000 viinipulloa. Toimme viineihin kiinteän katehinnoittelun. Ostohintaan lisättiin tuolloin 60.- markkaa ostohinnan päälle riippumatta sen sisäänostohinnasta. Näin varsinkin kalliimpia viinejä sai halvemmalla kuin mistään muusta ravintolasta. Tätä samaa hinnoitteluperiaatetta käytetään vieläkin Isä Camillossa, ja se on käytössä myös Mustassa Lampaassa.

Kuopion Ravintolamestarit Oy jatkoi kasvuaan heti vuonna 1999, kun ostimme maineikkaan ravintola Mustan Lampaan liiketoiminnan. 20 vuoden aikana ravintoloita on tullut lisää ja niitä on myös myyty, mutta liiketoiminnan ydin on alusta asti ollut sama, halu tuottaa vieraille maukkaita elämyksiä. Maukas ruoka, persoonallinen palvelu ja historialliset ravintolamiljööt ovat yhä Kuopion maukkaimman ravintolaelämyksen perusteet.

Savon Sanomien juttu uudesta Isä Camillosta
Menneitä muistellen ja eteenpäin katsoen,

Ari Alanko, Erkka Isotalo, Tasse Laukkarinen ja Allen Stanley